Projekti rahoituksesta (20.1 korvaava tehtävä)

Projektirahoitusta voi hakea yllättävän monista eri lähteistä. Luulisin että ne jotka paljon hakevat rahoitusta tietävät kaikki nämä mahdolliset rahoittajat ja varsinkin hakuajat. Rahoittajalla on sikäli merkitystä projektille että rahoittajien intressit vaihtelevat paljon samoin kuinka tarkkaa raportointi tulee olla. Projektirahaahan ei voi käyttää miten tahansa vaan juuri siihen tarkoitukseen mihin se on annettu. Toki on rahoittajia joilla ei niin tarkkaa ohjausta ole vaan riittää että rahoitus käytetään tiettyyn aihepiiriin.

Säätiöt antavat rahoitusta tyypillisesti hyvin tarkasti rajattuun asiaan esim. maantieteellisesti rajattu alue tai se liittyy johonkin tieteen/taiteen alaan. Oleellista on että hakijalle on hyvin tarkat kriteerit. Rahoitusta myönnetään henkilölle tai tutkimusryhmälle. Lisäksi rahoitusta voi hakea Tekesiltä, Suomen Akatemialta sekä useista ei EU lähteistä. EU rahoittaa tyypillisesti projekteihin joissa on kansainvälistä yhteistyötä.  Siis rahoittajia on paljon ja vaatii paljon tietämystä mikä on se oman tutkimuksen tai projektin rahoittaja, siis mistä kannattaa hakea. Tieto löytyy rahoittajien omilta sivuilta. Organisaatioissa on tyypillisesti myös keskitetty organisaatio tai henkilöt, jotka antavat tukea rahoitushakemuksen tekemiseen.

Projektisuunnitelmassa on tyypillisesti budjetoinnista ja projektin rahoituksesta kappale. Projektisuunnitelma on hyvä tietolähde kun lähdetään hakemaan projektille rahoitusta. Jos ei varsinaista projektisuunnitelmaa olekaan vielä niin on hyvä että suunnitelmaan tulevat asiat olevat asiat on tiedossa. Sieltä saadaan keskeinen tieto mitä projekti tekee, aikataulu, kustannukset (budjetti) jne. Projektisuunnitelmassa määritellään tyypillisesti raportointi myös rahoittajan suuntaan. Tärkeä kohta liittyen rahoitukseen on myös riskeihin varautuminen. Riskianalyysin tulisi olla hyvin uskottavan tuntuinen rahoittajan kannalta. Myös projektin tuotokset esitellään projektisuunnitelmassa. Tämä on tärkeää, koska riippuu rahoittajasta mitä hän odottaa. Esimerkiksi säätiöt eivät odota kapallista hyötyä lainkaan.

Itselläni ei ole kokemusta projektirahoituksen hakemisesta. Työpaikassani on keskitetty T&K toiminta joka toimii pääasiassa projektirahoituksella (pääosin EU ja OKM). Joitain asioita on jäänyt mieleen keskustellessani projektissa olevien henkilöiden kanssa. Esimerkiksi EU rahoittamien projektien seuranta on hyvin tarkkaa. Vuosien aikana työpaikan taloustoimisto on kouliintunut tähän seurantaan ja osaa hoitaa sen mallikkaasti.

Tärkeimpiä asioita projektirahoituksen hakemisessa on aluksi valita ne potentiaaliset rahoittajat sekä myös se on onko hakijalla edellytyksiä (kelpoisuus). Tämä siksi ettei tulisi tehtyä turhaa työtä jos ei edes ole kelpoinen. Tämän jälkeen suunnitellaan projektia mahdollisimman realistisesti ja rajataan se alue mihin rahoitusta haetaan (Tässä voi käyttää projektisuunnitelma mallia että kaikki asiat tulee huomioitua). Tärkeää on vakuuttaa rahoittaja projektin tärkeydestä. Tärkeää on myös paneutua rahoittajan ohjeisiin ja vaatimuksiin siitä millaisen hakemuksen he haluavat. Hyvä on miettiä myös mitä kustannuksia rahoittaja hyväksyy projektista ja mitä jää ulkopuolelle. Näin saadaan kuva koko projektin budjetista ja voidaan miettiä mistä puuttuva rahoitus voidaan hakea. Hakemus kannattaa useaan kertaan katselmoida niiden kanssa jotka ovat aiemmin hakeneet rahoitusta mahdollisesti jopa samalta rahoittajalta ja saaneet hakemuksensa läpi. Tämä siksi että on paljon asioita ja muotoseikkoja joita ei ole välttämättä kerrottu missään ohjeissa vaan joku on ne oppinut kantapään kautta.

Design tutkimuksesta

Ilmaisia pelejä

Oheissa linkissä on useita hyviä seikkailupelejä jotka tukee yhteisöllisyyttä. Kannattaa valita peli Perfect World aluksi (paras).

http://www.perfectworld.com/

OTTO – prezi arvio

On huomattava että tämä arvio perustuu hyvin lyhyeen perehdyttämiseen ja pariin omaan käyttökertaan. Syvällisempi ja perusteellisempi arvio vaatisi muutaman kuukauden työskentelyn työkalun parissa jotta sen kaikki piirteet tulisi testattua.

Prezi on pilvipalvelu jolla voi mm. luoda esityksiä kuten powerpoint työkalulla. Käyttöliittymältään prezi on hyvin erilainen kuin useimmat muut vastaavat. Prezi perustuu kehyksiin joihin voi tallettaa hyvin paljon erilaista mediaa kuten tekstiä , videota, kuvia jne. Erikoista on että paljon tietoa kuten isoja taulukoita voi ’piilottaa’ johonkin kuvioon tms. ja sitten esityksen aikana zoomata. Teknisesti kohdistaminen onkin yksi keskeinen affordanssi. Lisäksi esitystapa ei le niin lineaarinen kuin useimmilla vastaavilla. Prezi soveltuu mainiosti esimerkiksi tarinankerrontaan.

Opettaja voi esimerkiksi tehdä esityksen jostain aiheesta (historia yms.). Oppijoiden tehtävä on luoda kronologinen järjestys tapahtumille. Prezin kehykset (~diat) voidaan path toiminnolla helposti järjestää erilaiseen järjestykseen. Periaatteessa prezillä voi luoda myös käsitekartta tyyppisen esityksen ryhmittelemällä kehykset sopivasti. Fysiikan opetuksessa prezillä voi mainiosti mallintaa atomin tai molekyylin rakennetta ja suuruusluokkia (zoomaus). Myös esimerkiksi jonkin koneen rakenne saadaan todella hienosti esitettyä. Vaikuttavaa on prezin mahdollisuus sisällyttää niin valtavasti erilaista mediaa ja informaatiota aluksi niin vaatimattoman näköiseen esitykseen. Myös maantieteen opetuksessa voi olla maan kartta ja sitten zoomailemalla siirtyä johonkin kaupunkiin tms.. Opettaja voi myös lähteä jostain pienestä yksityiskohdasta ja siirtyä eteenpäin kunnes oppijat hoksaavat mihin se liittyy. Verrattuna perinteiseen esitykseen prezi tarjoaa varsin hyviä affordansseja opetukseen.

Prezi on tyypillinen pilvipalvelu joka mahdollistaa myös yhteisöllisen työskentelyn. Esitys voidaan jakaa muille ja työstää yhdessä. Lisäksi prezi mahdollistaa etäesityksen niin että kuulijoille voidaan lähettää linkki, jota klikkaamalla he voivat seurata esitystä.

OTTO – mindmeister arvio

On huomattava että tämä arvio perustuu aika vähäiseen käsitekarttojen tietämykseen sekä myös vähäiseen työkalun käyttöön (PBL työskentelyn muutama tuotos). Jos henkilö käyttää käsitekarttoja paljon ja varsinkin jos tuntee muuita vastaavnlaisia työkaluja on arvio huomattavasti parempi.

Mindmeister on yksi monista käsitekarttojen piirto-ohjelmista. Lisäksi se tukee kollabioratiivista työskentelyä. Mindmeister on helposti opittava vaikka ei käsitekarttojen kanssa olisi ollut tekemisissä. Tosin käyttöliittymä teknisesti on välillä kömpelön oloinen. Oppijat voivat mindmeisterin avulla esimerkiksi työstää jonkin kurssin ajalta asteittain aihepiiriin liittyvän käsitekartan tai osan. Esimerkiksi luokalla on yhteinen päämäärä ja he jakavat työstämisen ryhmiin. Lopuksi kaikkien käsitekartat yhdistetään yhdeksi isoksi kartaksi.  Työkalu tukee yhteisöllistä oppimista, koska karttojen tekeminen voidaan jakaa muiden kanssa. Tosin kun karttaa työstää samaan aikaan useampi, työkalussa ei ole keinoja neuvotella vaan karttaa elää hurjaa vauhtia. Minusta olisikin hyvä että vähän suunniteltaisiin yhdessä työskenetly oppijoiden välillä. Yksi vaihtoehto on että kukin työstää oman haaransa ja liitetään ne yhteen ja refaktoroidaan. Toinen vaihtoehto on että aletaan työstämään ideariihen tapaan yhdessä. Sitten pidetään palaveri ja katsottaan ja sovitaan miten siisititään. Tällaisia iteratiivisia kierroksia voi tehdä useampia.  Olisi hyvä jos työkalussa olisi integroitu (onko?) jokin viestimismahdollisuus. Toki voidaan käyttää jotain toista sovellusta viestimiseen mutta se tekee työskentelyn kömpelöksi.

 

OTTO – wevideo arvio

Wevideo on mainio tuttavuus jo pelkästään videoeditointiin. Sen käytön oppii helposti ja saa pian näyttävää aikaiseksi. Esimerkiksi opetuskäytössä sillä voisi työstää johonkin aiheeseen liittyvän koosteen ääntä/kuvaa/videota/tekstiä/musiikkia. Lisäksi oppijat voisi työstää ryhmässä eri aiheista tuotoksen. Wevideo tukee myös kollaboratiivista työtapaa eli videota voi työstää yhdessä samanaikaisesti. Koska oma kokemukseni wevideosta perustuu vain yhden digitarinan tuotamiseen yksin en voi paljon sanoa kollaboratiivisista affordansseista.

Wevideo on varsinkin nuorten kannalta motivoiva jo pelkästään uutuden ansiosta. Lisäksi nuoret jo luonnostaan kuvaavat kannettavilla laitteilla koko ajan kaikenlaista joten materiaalista on helppo koostaa yhtenäinen esitys. Tarinan kerrontaan tämä on oivallinen työkalu. Wevideo sisältää itsessään tyylikkäät siirtymiset leikkeiden välillä, runsaasti animaatioita sekä eri tapoja lisätä tekstiä ja informaatiota kuvalliseen kerrontaan.

Sopivasti käytettynä tekee tunneista monipuolisempia. Lisäksi oiva keino ryhmäytymisen edistämiseen kun koostetaan yhteistä videota. Materiaalin kerääminen, käsikirjoituksen laatiminen luovasti sekä lopullisen koosteen tekeminen tukevat yhdessä tekemistä. Lisäksi on mukava odottaa muiden kommentteja työstä. Nuoret uivat sujuvasti soisaalisessa mediassa ja haluavat laittaa töitään esille. Tämä onnistuu wevideossa koska se tukee julkaisua mm. youtubessa.

Erityisen hyvin wevideo soveltuu luoviin aineisiin kuten kuvaamataito. Näissä aineissa wevideo tarjoaa tasokkaan ja ilmaisen työkalun omien tuotoksien työstämiseen ja mediatyöskentelyn alkeita. Esimerkiksi jonkin dokumentaarisen video työstäminen vaatii paljon erilaisia tietoja ja taitoja. Lisäksi oppijat joutuvat aidosti selvittämään asioita ja tekemään haastatteluja yms.

OTTO purot wikin arviointi

Purot on tuore uudenlainen kollaboraatiota tukeva työtila. Työkalu antaa raikkaan ja helponoloisen käyttöliittymän. Työkalu taipuu hyvin monenlaiseen oppimiseen. Esimerkiksi opettaja voi rakentaa vaikka koko kurssin materiaalin sivulle. Erityisesti hyvää on että erilaiset mediatyypit on tuettuna.  Työtilassa voi useat ryhmät työskennellä omien tehtävien parissa. Purot wiki on suunniteltu erityisesti itsesäätöiseen ja yhteisölliseen oppimiseen. Opettaja toimii ohjaajan roolissa sekä suuntaa ryhmän tekemistä tarvittaessa oikeaan suuntaan. Tämä on erityisen tärkeää. Oleellista on että toimitaan lähikehityksen vyöhykkeellä ja tuen oltava sellaista että ryhmät voivat itse löytää ratkaisun sopivasti tuettuna (scaffolding). Jotta tällaiseen työskentelytapaan totuttaisiin, täytyy oppijoiden kanssa yhdessä tutustua ja harjoitella uutta tapaa.

Mielestäni purot wiki on erinomainen ’alusta’, jolle voi rakentaa erilaista oppimista. Kuitenkin tulee muistaa että opettajan on huolella mietittävä miten hän rakentaa alustan päälle oman oppijaksonsa. Oppiminen on huolella alustettava ja ohjeistettava että työskentely olisi aitoa. Muuten käy helposti niin että sinne laitetaan jotain ja varsinainen työ tehdään muualla. Erityisen hyvää työkalussa on oppijakohtainen seuranta. On muistettava ohjeistaa että arviointi perustuu sekä tekemiseen että lopputulokseen. Erityisesti kiinnostavaa on seurata mitä on strategiat joita käytetään. Myös että ’harhapolut’ näkyvät. On uskallettava tehdä virheitä ja annettava oppijoiden ymmärtää että se on sallittua ja jopa suotavaa oppimisen kannalta.

Purot wikistä on ilmainen versio. Tämä on täysin avoin kaikille joten se ei sovellu ihan kaikkeen työskentelyyn. Maksullisissa versioissa on sitten tietoturvaan liittyviä ominaisuuksia. Erityisesti yrityskäytössä kannattaa ottaa maksullinen versio. Purot wikissä on varmuuskopiointi, joten lienee mahdollista palautta hukatut tiedot. En tunne tätä tarkemmin ja että onko se ilmaista. Lisäksi voi ottaa käyttötukeen yhteyttä hallintasivujen kautta.

 

AC arviointi (JOKO)

Tässä on huomattava, että AC käyttötaitoni rajoittuu vain muutamaan hassuun istuntoon EDUTOOL kurssilla. Lisäksi sen toiminta oli epävarmaa. Lisäksi ei ollut mahdollista toimia istunnon ohjaajana jolloin tulisi aivan eri näkemys AC:n mahdollisuuksista. Siis arvio perustuu hyvin lyhyeen tutustumiseen minusta riippumattomista syistä.

AC on tyypillinen verkko-opetusympäristö ja videoneuvottelu sovellus. Teknisesti AC tarjoaa monenlaista tukea verkossa tapahtuvaan opetukseen. Perinteisen audio/video yhteyden lisäksi tarjolla on chat sekä lisäksi dokumentteja voidaan jakaa. Ruudulle on kollaboratiivinen piirtoalusta jossa voi kehitellä yhteisesti jotain ideaa tms. Lisäksi siinä voi jakaa dokumentin ryhmän kanssa. Opetuksen aikana osallistujien on mahdollista eri tavalla osallistua siihen kuten nostamalla käsi, äänestämällä asiasta, osoittaa tunnetta sekä tehdä muistiinpanoja yhdessä (notes). Käyttöliittymä on selkeä ja helposti opittavissa.

Opettajan kannalta AC:tä voi käyttää monella tavalla hyväksi. Esimerkiksi kun halutaan seurata oppijoiden strategioiden käyttöä tai metakognitiivisia prosesseja antaa AC tähän mahdollisuuksia. Oppijat voivat työskennellä yhteisöllisesti AC ryhmähuoneissa. Oppijoille kerrotaan että arviointi perustuu sekä tuotokseen että prosessiin eli kuinka he käsittelevät asiaansa. Kun oppijat toimivat aidosti saa opettaja hyvää ja autenttista tietoa kuinka tehtävä on edennyt. AC chat talletetaan ja opettaja voi analysoida sitä. Hän näkee yksilöllisesti kuinka paljon kukin on osallistunut sekä millaista osallistumisen laatu on ollut. Toisaalta AC:n tyyppinen oppimisympäristö voi aiheuttaa sen että oppija innostuu ympäristöstä ja hän voi motivoitua tehtävään paremmin kuin jos opetus olisi luokassa Oppimisympäristön valinnalla on siis vaikutusta millaiset tavoitteet aktivoituvat (Pintrich 2000).

Usein oppiaineissa on erilaisia suuruusluokkia yms. Opettaja voi pyytää oppijoita arvioimaan jotain asiaa oman kokemuksensa perusteella (aiempi tieto). AC:ssä voi äänestää eri suuruusluokkien välillä. Tämän jälkeen kun opettaja kertoo oikean vastauksen, voi oppija korjata aiemmin oppimaansa. Oppimistilanteeseen on helppo tuoda jotain uutta tietoa (document upload) esimerkiksi tilanteen mukaan. Tämä voi innostaa joitain oppijoita olemaan koko ajan aktiivinen ja tehtävänä tai luennon aikana voi hakukoneilla hakea aiheen yksityiskohtiin liittyvää tarkennusta.

Useat tutkimukset osoittavat että oppijoilla on positiivinen asenne kollaboratiiviseen työskentelyyn (Cohen, 1994). Oppijat työskentelevät AC:ssä kohti yhteistä tavoitetta koska kokevat olevansa siitä yhteisvastuussa. Toisaalta taitavammat voivat tukea toisia (chat tai audio). Lisäksi kollaboratiivisuus tukee kognitiivista sitoutumista (cognitive engagement), koska AC tarjoaa hyvät mahdolisuudet väittelyyn, selittämiseen ja kritiikkiin. Esimerkiksi oppijat voidaan ohjeistaa väittelyyn erilaisilla taustatiedoilla. Tämän jälkeen he voivat väitellä asiasta. Yleisö eli muut AC:ssä voivat kommentoida väittelyä esim. chatissä jolloin ajallisesti voidaan tutkia mitä tuntemuksia väittely herätti.

Arviotaulukko:  Evaluation_form_for_Pedagogical_usefullness_eval_ac

LÄHTEET:

P.R. Pintrich & M.L. Maehr (toim.) Advances in motivation and achievement (Vol. 10). Greenwich, CN: JAI Press.

Cohen, E. C. (1994). Restructuring the classroom: Conditions for productive small groups. Review of Educational Research

Evaluation Pedagogical usefullness/ blogi

Tekniset:
Blogi on eräänlainen päiväkirja. Teknisesti se on helppokäyttöinen ja aina saatavilla, koska se toimii ns. pilvipalveluna.Asiat voidaan ryhmitellä todella monipuolisesti. Lisäksi paremmat blogit kuten wordpress tarjoaa todella monipuolisia ominaisuuksia. Blogilla voi tehdä käytännössä nettisivut. Artikkeleita voi kirjoittaa blogiin. Julkisia artikkeleita voi kommentoida. Blogi sisältää valtavan joukon valmiita teemoja joten ulkoasun saa näyttäväksi vähällä vaivalla.
Blogiin voi ladata monipuolista mediaa: vieota, ääntä kuvaa jne. Blogiin voi upottaa videota ja mm. slideshare esityksiä. Tällöin niiden käyttö on vaivatonta. Blogiin voi laatia kyselyn halutessaan vaivattomasti. Tämä on hyvä piirre kun ei tarvitse käyttää muita sovelluksia. Blogiin voi ohjatat haluamiaan RSS syötteitä. Blogiin voi kutsua muita käyttäjiä (ryhmäblogi). WordPress tukee myös tuo/vie toimintoa jolla voidaan vaihtaa blogisystemiä helposti. Esimerkiksi jos blogi on blogger palvelussa, saadaan se helposti siirrettyä worpressiin. Esimerkiksi jos haluaa aloittaa helpommalla blogilla ja sitten siirtyä raskaan sarja blogiin kuten wordpress, onnistuu se helposti.
Maksullisia lisäominaisuuksia on esimerkiksi tekstiviestin lähettäminen.

Pedagogiset:

Blogi tarjoaa monenlaisia pedagogisia mahdollisuuksia. Oppilaat voivat tehdä laajemman tutkimustyön jostain aiheesta ja kerätä monipuolista materiaalia viedota, kuvia jne. Sitten he voivat koostaa siitä yhtenäisen esityksen blogiin.Opiskelijan metakognitiivista ajattelua voi ohjata. Opiskelija kirjoittaa oppimispäiväkirjaa blogiin oppimistaan asioista. Opettaja voi seurata ja tukea oppijan etenemistä kommentoimalla blogia. Voidaan keskustella jostain ajankohtaisesta aiheesta. Blogiin tulee RSS syötteenä jonkin alueen viimeisimpiä asioita. Tunnin alussa kaikki lukee blogista aiheesta ja sitten voidaan keskustella. Keskustelua voi seurata omien ajatusten kirjaaminen vielä blogiin aiheen tiimoilta.  Opinto-ohjaaja voi blogin kautta konkreettisesti tukea ammatinvalintaa. Blogissa voi olla eri ammateista videoita ja kuvauksia.

Sosiaaliset:

Blogi voi olla ryhmän yhteinen paikka esimerkiksi kurssin tehtäville. Kun ryhmälle annetaan viikottaiset tehtävät, velvoittaa se että kaikki huolehtii viikon aikana että on antanut oman panoksensa tehtävän ratkaisuun blogiin.Sieltä helposti näkee ketkä on olleet aktiivisia. Myös sellaiset oppijat jotka ei tunnilla osallistuisi ryhmän työhön aktivoituvat mahdollisesti blogi työskentelyssä, Ryhmä on positiivisesti riippuvainen tosistaan, jolloin kaikki edesauttaa ongelmanratkaisussa. Kun omat ajatukset ja tuotokset laittaa blogiin, tulee näkyväksi miten asian ymmärtää. Tämä virittää keskustelua ja argumentointia oppijoilta. Kun samalla ryhmällä on pitkään yhteinen blogi tuo se myös yhteishenkeä. Siitä tehdään kotipaikka, jossa on myös omia juttuja esim. harrastusten yms. tiimoilta. Blogissa voi olla paikkoja jonne voi laittaa ongelmia joihin sitten toiset voi laittaa ratkaisuja/kommentteja. Myös opettaja voi tukea.

 

Arvio excel: Evaluation_form_for_Pedagogical_usefullness_eval_blog

DIIGOsta